Pelastussuunnitelmat

Milloin pitää tehdä pelastussuunnitelma?

Pelastussuunnitelma on lakisääteinen turvallisuusohje useimmille taloyhtiöille, liike- ja julkisille kiinteistöille sekä isommille tapahtumille.

• Asuinrakennukset, joissa vähintään kolme huoneistoa
• Työpaikkatilat, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien henkilöiden määrä on vähintään 50
• Kauppakeskukset ja vastaavat tilat sekä yli 400 neliömetrin myymälät
• Ravintolat ja vastaavat, joissa yli 50 asiakaspaikkaa
• Teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennukset, joiden pinta-ala yli 1500 m²
• Koulut, oppilaitokset & muut opetuksessa käytettävät tilat
• Lastensuojelulaitokset, koulukodit, päiväkodit, perhepäiväkodit & muut lasten ryhmämuotoisen hoidon tilat
• Majoitusliikkeet ja leirintäalueet
• Joukkomajoitustilat, joissa majoitetaan min 20 henkilöä
• Julkiset tilat/kokoontumispaikat – kirkot, kirjastot, urheilu- ja näyttelyhallit, teatterit, liikenneasemat, messualueet, moottoriradat, huvipuistot ja vastaavat kokoontumispaikat
• Eläinsuojat, joissa edellytetään ympäristölupaa
• Vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavat kohteet
• Tunnelit, yli 100 metriä pitkät ja yleisessä käytössä olevat
• Turvetuotantoalueet
• Pelastuslain 18§:ss ä tarkoitetut kohteet (Hoitolaitokset sekä palvelu- ja tukiasuminen)
• Pelastuslain 22 a–22 c §:ssä tarkoitetut kohteet (Öljyvarastot, satamat) 
• Isommat tapahtumat

Tarkka määrittely löytyy Valtioneuvoston asetuksesta 2011/407 " Velvollisuus laatia rakennukseen tai muuhun kohteeseen pelastussuunnitelma"

Linkki lainsäädäntöön  →

Kuka vastaa pelastussuunnitelmasta?

Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, rakennuksen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. 

Vastuu asuinkiinteistön pelastussuunnitelmasta on taloyhtiön hallituksella. Pelastussuunnitelman avulla rakennuksen omistaja, haltija ja toiminnanharjoittaja osoittavat tunnistavansa rakennukseen ja siinä tapahtuvaan toimintaan liittyvät vaarat. Pelastussuunnitelmassa kuvaillaan, miten kyseisiin vaaratekijöihin on varauduttu.

Rakennuksen omistajan tai haltijan vastuulla olevien paloturvallisuusasioiden lisäksi pelastussuunnitelmassa huomioidaan myös kiinteistön käyttäjien vastuut. Pelastussuunnitelma laaditaan siten, että jokainen kiinteistössä asuva, toimiva tai vieraileva henkilö ymmärtää siihen kirjattujen asioiden vaikutukset turvallisuudelle ja löytää tarvitsemansa tiedot.

Linkki lainsäädäntöön →

Mitä pelastussuunnitelma sisältää?

Jokainen kohde laatii oman pelastussuunnitelmansa riippuen siitä, mitä toimintaa kiinteistössä harjoitetaan tai millaisia vaaratilanteita voidaan ennakoida.

Pelastussuunnitelmassa

• esitetään rakennukseen liittyvät vaaranpaikat ja riskit
• annetaan toimintaohjeet tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi
• annetaan toimintaohjeet vaaratilanteissa toimimiseksi

Linkki lainsäädäntöön →

Kuka laatii pelastussuunnitelman?

Rakennuksen haltijan tulee laatia rakennuksen pelastussuunnitelma. Taloyhtiössä vastuu on taloyhtiön hallituksella. Pelastussuunnitelman voi tehdä omin voimin tai sen tekemisen voi ulkoistaa alan ammattilaiselle. Tässä vinkit molempiin vaihtoehtoihin:

Sisäasiainministeriö on julkaissut ohjeen asuinkiinteistöjen pelastussuunnitelman laadinnasta. Ohjeen tavoitteena on tukea asuinkiinteistöjen omatoimisen varautumisen suunnittelua ja toteuttamista sekä pelastussuunnitelman laadintaa. Pdf-muotoisen ohjeen voi ladata tästä.

Jos päätät laatia pelastussuunnitelman itse, niin muistathan, että suunnitelma tulee päivittää aina, kun siihen tulee muutoksia. Toinen mietittävä seikka on se, kuinka varmistat pelastussuunnitelman jakelun asukkaille tai kiinteistössä toimiville.

Vakiintunut käytäntö on, että kiinteistönhaltijat tilaavat pelastussuunnitelman tekemisen ja päivittämisen paloturvallisuusalan asiantuntijoilta verkkopohjaisena palveluna.

Preston pelastussuunnitelma -palvelun avulla pidät pelastussuunnitelmasi aina ajan tasalla. Verkkopalvelumme kautta pystyt jakamaan sen helposti avoimella linkillä kiinteistön asukkaille tai toimijoille.

Yhä useampi asiakkaamme on todennut avaimet käteen -palvelumme vaivattomaksi ja parhaaksi tavaksi laatia ja ylläpitää pelastussuunnitelmaa. Asiakkaamme arvostavat erityisesti sitä, että teemme pelastussuunnitelman aina paikan päällä juuri kyseisen kiinteistön riskit huomioiden. Asiakkaamme ovat myös arvostaneet sitä, että ajantasainen suunnitelma on helppo jakaa kiinteistössä asuville tai toimiville.

Hankkiessasi pelastussuunnitelman kauttamme saat mm:

• Pelastussuunnitelman
  • Presto palveluna suunnitelma valmiiksi tehtynä (mukana mm. kuvia kohteesta ja erityispiirteet huomioituna)
  • Helppo jakaa verkkolinkkinä
  • Helppo päivittää muutokset (esim. eri yhteystiedot)
  • Lainsäädännön muutokset päivittyvät automaattisesti
  • Raportoimme myös laadinnan aikana esille tulleet turvallisuushuomiot
• Toimintaohjeet eri tilanteissa
• Yleisen turvallisuusohjeen (voi tulostaa esim. rappukäytäviin)
• Asukkaan turvallisuusohjeen (voi tulostaa esim. talokansioon)

Pelastussuunnitelman on oltava aina ajan tasalla eli kaikki muutokset on päivitettävä siihen esim. lainsäädännön, toimintaympäristön tai yleistietojen muuttuessa. Muutokset on myös tiedotettava kiinteistön asukkaille tai siinä toimijoille.

Pelastussuunnitelman tarkoituksena on myös herättää asukkaat huomaamaan asuinympäristön vaaratekijät ja auttaa ehkäisemään vaaratilanteet ja vahingot. Siksi viestintä hallituksen ja asukkaiden/toiminnanharjoittajien kanssa on tärkeää. Pelastussuunnitelma on siis syytä lähettää, tai viestiä sen tärkein sisältö, kaikille asukkaille ja työntekijöille.

Rakennuksen omistajan tai haltijan vastuulla olevien paloturvallisuusasioiden lisäksi pelastussuunnitelmassa huomioidaan myös kiinteistön käyttäjien vastuut. Pelastussuunnitelma laaditaan siten, että jokainen kiinteistössä asuva, toimiva tai vieraileva henkilö ymmärtää siihen kirjattujen asioiden vaikutukset turvallisuudelle ja löytää tarvitsemansa tiedot.

Pelastuslaissa kiinteistön omistajaa, haltijaa ja toiminnanharjoittajaa velvoitetaan omatoimiseen varautumiseen sekä pelastussuunnitelman laatimiseen .

A ) Pelastussuunnitelma ja sen sisältö (linkki lainsäädäntöön →)

Pelastussuunnitelma on laadittava omatoimisen varautumisen toimenpiteistä. Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus:

1. vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
2. rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
3. asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
4. mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.

B) Omatoiminen varautuminen (linkki lainsäädäntöön → )

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

1. ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
2. varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
3. varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
4. ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

C)  Velvollisuus laatia pelastussuunnitelma (linkki lainsäädäntöön →)

Valtioneuvoston antamassa asetuksessa määritellään ne kohteet, mihin pelastussuunnitelma on pakollinen.