Pikapaloposti - käyttämätön alkusammutusresurssi

Toimintakunnossa olevat pikapalopostit ovat tehokkaita alkusammutusvälineitä. Ne löytyvät aina samasta paikasta ja sammutuskapasiteettia riittää yhtä kauan kuin verkostossa on vettä. Haasteena pikapalopostien kohdalla on se, että niiden käyttövarmuus kyseenalaistetaan varsin usein. Käyttövarmuuteen löytyy yksinkertainen parannuskeino – säännöllinen kunnossapito.

Laki + standardi – miksi tämä ei riittäisi?

Pikapalopostien kunnossapidon laiminlyöntiä perustellaan usein lainsäädännön riittämättömyydellä tai epäselvyydellä. Kunnossapitoon on kuitenkin olemassa lainsäätäjiltä ja viranomaisilta riittävät ja selkeät linjaukset. Haasteena pikapalopostien kunnossapidossa on ”se puuttuva pakottava asetus”. Sisäministeriö on ottanut selkeästi kantaa monessa eri yhteydessä, että erillistä huoltoasetusta ei pikapaloposteille tulla laatimaan, vaan riittäväksi kombinaatioksi ollaan katsottu a) pelastuslaki velvoittaa b) huoltostandardi kertoo, kuinka kunnossapito tulisi tehdä.

Käytännössä tämä pakottavan asetuksen puuttuminen on johtanut siihen, että kiinteistöjen pikapalopostien kunnossapitoa laiminlyödään eivätkä useat paloviranomaisetkaan uskalla muuta kuin suositella standardin noudattamista. Tämän lisäksi lainsäädännön tulkinnat vaihtelevat riippuen siitä, missä päin Suomea ollaan. Jostain syystä lainsäädännön ja standardin lisäksi joillakin on tarve keksiä joku oma tapa sille, kuinka pikapalopostit tulisivat pitää kunnossa. Silloin kannattaisi miettiä tovi – miksi kombinaatio pelastuslaki + huoltostandardi EN 671-3 eivät riitä?

Pitkällä aikavälillä tämä on johtanut siihen, että pikapalopostikaluston toimintakuntoon ei luoteta – ei kiinteistön henkilöstö, eivätkä pelastusviranomaiset. Pikapalopostit ovat liian useassa paikassa käyttämätön alkusammutusresurssi.

 

”EN 671-3: Tarkastus vuosittain ja koeponnistus 5 vuoden välein”

 

 

Tiesitkö, että veden liruttaminen tai lattian pesu eivät riitä huoltotoimenpiteeksi?

Pikapalopostien tarkastus ja laitteiden toimintakunto tulisivat siis varmistaa lainsäätäjien sekä valmistajien edellyttämällä tavalla. Pelkkä silmämääräinen tarkastaminen ei riitä. Toimintakunnon tarkastamiseen ei myöskään riitä, että suihkusuuttimesta juoksutetaan pieni määrä vettä. Pikapaloposteja käytetään useissa kohteissa myös lattian tai pihan pesuun – tämäkään ei vastaa huoltostandardin määrittelyjä toimintakunnon varmistamiselle.

Näin sen kuuluisi mennä pikapalopostien huoltostandardin (EN 671-3) mukaan:

  • Tarkastus kerran vuodessa 
  • Koeponnistus viiden vuoden välein.

Tämän lisäksi kiinteistössä tulisi olla henkilö, joka käy säännöllisesti tarkastamassa, että pikapalopostin ympäristö on esteetön eikä pikapaloposti ole silminnähden vahingoittunut tai vuotava. Omatoiminen varautuminen on äärimmäisen tärkeä osa kiinteistöjen paloriskien hallintaa.

On myös hyvä muistaa, että pikapalopostien valmistajat kertovat asennusohjeissaan, että kunnossapito tulee suorittaa huoltostandardin EN 671-3 mukaisesti. 

 

Presto Pikapalopostin tarkastus

Pikapalopostin tarkastus standardin 671-3 mukaan

 

 

Presto Pikapalopostin koeponnistus

Pikapalopostin koeponnistus standardin 671-3 mukaan

 

Kuinka saan pikapalopostit osaksi luotettavaa alkusammutuskalustoa?

Vastuu paloturvallisuuslaitteistojen toimintakunnosta kuuluu kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Vastuuta pikapalopostien kunnosta omistaja ei voi ulkoistaa, mutta varsinaisten huoltotoimenpiteiden suorittamisen sekä tarvittavan dokumentoinnin voi teettää alan asiantuntijalla. Tarkastuksen ja koeponnistuksen voi standardin mukaan tehdä tähän "pätevöitynyt henkilö". Standardi ei määrittele mitä osaamista "pätevöityneeltä henkilöltä" vaaditaan. Käytännössä helpommin ja turvallisemmin kunnossapito hoituu ulkoistamalla työ ja dokumentointi paloturvallisuushuoltoja suorittavalle yritykselle.

 

Pyydä-tarjous-pikapalopostien-huollosta

 

Paras lopputulos yhteistyössä

Kokemuksemme mukaan paras lopputulos paloturvallisuuden kannalta saavutetaan, kun kiinteistön omistaja, paloviranomainen sekä paloturvallisuusliike tekevät yhteistyötä. Tällöin kiinteistön omistaja tietää, että vahingon sattuessa kiinteistöön mitoitettu alkusammutuskalusto todella toimii. Paloviranomainen voi taas todeta, että kyseinen kohde on hoitanut riskienhallintansa vaaditun tason mukaisesti sekä paloturvallisuusliike tekee työn standardien mukaan dokumentoidusti ja kiinteistön omistajan kanssa kommunikoiden. 

 

Haluatko keskustella paloturvaratkaisuista asiantuntijan kanssa? 

Varaa aika Tarjan kalenterista