Asbestia sisältävien rakennustuotteiden käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1994. Sitä voi silti löytyä vanhoista rakennuksista, esimerkiksi lattioista, tasoitteista ja putkieristeistä. Kun asbestipitoista materiaalia porataan, hiotaan tai puretaan, ilmaan voi vapautua terveydelle haitallisia kuituja. Siksi asbestiriski pitää tunnistaa myös silloin, kun työ ei ole asbestipurkua.
Monelle asbesti on asia, joka koskee vain erikoistuneita asbestipurkajia. Todellisuudessa asbestiriski tulee useimmiten vastaan tavallisessa työssä: sähköasentaja vetää uutta kaapelia vanhan seinän läpi, putkiasentaja avaa vanhan putkieristeen tai kiinteistöhuoltaja poraa kiinnikettä 1970-luvun kattoon. Sama riski koskee kiinteistönomistajaa ja remontoijaa, joka aloittaa remontin vanhassa talossa.
Mistä asbestia voi löytyä, milloin siitä tulee terveysriski ja miten asbestiepäilyssä pitää toimia? Entä mitä laki edellyttää työnantajalta ja työntekijältä?
Jos haluat perehdyttää itsesi tai tiimisi asbestiriskien tunnistamiseen, Asbestiriskien tunnistaminen -verkkokurssi käy aiheen läpi kahdessa tunnissa.
Missä asbestia voi esiintyä?
Asbestia sisältäviä rakennustuotteita käytettiin Suomessa 1920-luvulta vuoteen 1994 asti, jolloin niiden käyttö kiellettiin. Runsainta käyttö oli 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin rakennettiin paljon nykyisestä rakennuskannasta.
Asbestia käytettiin laajasti, koska se kestää kuumuutta, tulta, kemikaaleja ja kulutusta, eristää hyvin lämpöä ja ääntä ja oli lisäksi edullinen. Siksi sitä lisättiin moniin tuotteisiin, kuten:
- eristeisiin ja putkieristeisiin
- tasoitteisiin, laasteihin ja liimoihin
- lattiamateriaaleihin
- erilaisiin rakennuslevyihin.
Asbestia voi löytyä lähes kaikentyyppisistä rakennuksista:
Milloin asbesti muuttuu vaaralliseksi?
Rakenteessa oleva ehjä asbestipitoinen materiaali ei välttämättä aiheuta välitöntä vaaraa. Tilanne muuttuu, kun materiaalia porataan, hiotaan, sahataan, puretaan tai muuten rikotaan. Silloin ilmaan voi vapautua asbestikuituja.
Asbestiriski syntyy siis erityisesti purku-, korjaus-, huolto-, kunnossapito- ja muutostöissä. Usein riskiä ei edes ajatella, koska työ on niin pieni. Tekijä ei välttämättä huomaa altistumista tai koe siitä välittömiä seurauksia. Asbestin aiheuttamat sairaudet voivat kuitenkin ilmetä vasta vuosikymmenten kuluttua. Siksi työntekijöiden on tärkeää ymmärtää asbestin vaarat myös silloin, kun työ vaikuttaa vähäiseltä. Pienikin poraus voi vapauttaa ilmaan asbestikuituja.
Miksi altistuminen on niin salakavalaa?
Asbestialtistumisessa on kolme piirrettä, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen vaarallisen:
- Kuituja ei näe.
Asbestikuidut ovat niin pieniä, ettei niitä voi havaita paljaalla silmällä tai hajun perusteella. - Materiaalia ei tunnista ulkonäöstä.
Asbestia sisältävä materiaali voi näyttää aivan tavalliselta. Kysymykseen "miltä asbesti näyttää?" ei ole luotettavaa vastausta. - Seuraukset tulevat viiveellä.
Hengitetyt asbestikuidut voivat jäädä keuhkoihin ja aiheuttaa vakavia sairauksia, jotka kehittyvät vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua.
Tästä syystä asbestiturvallisuudessa ratkaisevaa on se, mitä tehdään ennen työn aloittamista. Kun vahinko on tapahtunut, sitä ei voi perua.
Asbesti aiheuttaa edelleen ammattitautikuolemia Suomessa.
Työterveyslaitoksen rekisteritietojen mukaan vuosina 2020–2022 todettiin 239 ammattitautikuolemaa, joista lähes kaikki johtuivat asbestialtistumisesta. Vuonna 2023 ammattitautikuolemia todettiin 70, ja lähes kaikki johtuivat asbestista. Koska asbestialtistumisen aiheuttamat sairaudet voivat puhjeta vasta vuosikymmenten kuluttua, tilastot eivät välttämättä kerro nykyisten työolojen riskitasosta. Ne kertovat kuitenkin siitä, että riskit on ymmärrettävä ja otettava tosissaan.
Keitä asbestiriski koskee?
Asbestiturvallisuus ei koske vain asbestipurkutyötä tekeviä ammattilaisia. Asbesti työmaalla on arkipäivää monelle, joka työskentelee vanhoissa rakennuksissa, rakenteissa tai teknisissä järjestelmissä. Riski koskee esimerkiksi:
- sähkö- ja automaatioasentajia
- LVI- ja putkiasentajia
- kiinteistönhoito- ja huoltohenkilöstöä
- rakennus- ja saneeraustyöntekijöitä sekä lattia- ja pintarakennetöitä tekeviä
- rakennussiivoojia ja kiinteistöjen purkajia
- vahinkosaneeraajia
- teollisuuden huolto- ja kunnossapitohenkilöstöä
- työnjohtoa ja työmaiden turvallisuudesta vastaavia
- ulkopuolisia urakoitsijoita, jotka työskentelevät vanhoissa rakennuksissa tai teollisuusympäristöissä.
Asbestiriskit koskevat myös kodin remonttia
Riski ei rajoitu työelämään. Kiinteistönomistaja tai remontoija voi kohdata asbestin vaikkapa vaihtaessaan vanhaa lattiaa, avatessaan seinää tai uusiessaan kylpyhuonetta. Periaate on sama kuin työmaalla: jos vanhoja rakenteita porataan, hiotaan, sahataan tai puretaan, riski on tunnistettava ennen kuin materiaali rikkoutuu.
Mitä laki edellyttää?
Lainsäädännön lähtökohta on selkeä: asbestiriski on tunnistettava ja altistuminen ehkäistävä ennen työn aloittamista. Ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa on ennen purku- ja korjaustöitä selvitettävä asbestikartoituksella, sisältävätkö rakenteet asbestia, ja kartoituksen tekemisestä vastaa rakennuttaja. Jos työssä on perusteltu syy epäillä, että asbestipölyä voi vapautua eikä asbestia ole tunnistettu etukäteen, työ on keskeytettävä koko alueella, jolle pöly voi levitä.
Asbestiturvallisuutta ohjaavat Suomessa seuraavat säädökset:
- Työturvallisuuslaki 738/2002 on työturvallisuuden peruslaki. Sen mukaan työnantajan on perehdytettävä työntekijät riittävästi työhön ja annettava tietoa työn haitta- ja vaaratekijöistä.
- Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015 on asbestityön keskeisin käytännön ohjenuora. Se sisältää määräykset muun muassa asbestikartoituksesta, työturvallisuudesta, suojavarusteista, altistumisen raja-arvoista ja asbestijätteen käsittelystä.
- Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista 684/2015 määrittelee asbestipurkutyötä tekevien ammattipätevyysvaatimukset ja asbestipurkutyöluvan.
- EU:n asbestidirektiivi 2009/148/EY, jota on muutettu direktiivillä (EU) 2023/2668, suojelee työntekijöitä asbestialtistumiselta koko EU:ssa.
Raja-arvot ovat muuttuneet
Vuonna 2023 hyväksytty EU:n muutosdirektiivi tiukensi työntekijöiden asbestialtistumista koskevia vaatimuksia. Suomessa asbestityön turvallisuutta koskevaa asetusta uudistettiin vuonna 2025. Muutokset tiukensivat muun muassa asbestialtistumisen raja-arvoja ja täsmensivät työntekijöiden suojaamista koskevia vaatimuksia. Asbestipurkutyössä Suomessa jo aiemmin käytössä ollut raja-arvo, 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä, koskee nyt kaikkea asbestityötä. Raja-arvo koskee siis myös esimerkiksi kaivostyötä ja muita töitä, joissa voi altistua asbestille.
Kuka vastaa mistäkin?
Vastuu asbestiturvallisuudesta jakautuu työntekijälle, työnjohdolle ja työnantajalle. Työnantaja vastaa siitä, että riskit on selvitetty ja työntekijät perehdytetty. Työnjohto vastaa siitä, että työ toteutetaan turvallisesti. Työntekijän tehtävä on tunnistaa epäilyttävä tilanne ja pysäyttää työ.
On myös tärkeää tietää, milloin työ ei enää kuulu omalle porukalle. Asbestipurkutyötä saavat tehdä vain siihen vaaditun ammattipätevyyden omaavat ja rekisteröidyt työntekijät, ja työn toteuttajalla on oltava asbestipurkutyölupa. Asbestikartoituksiin suositellaan sertifioitua AHA-asiantuntijaa ja näytteiden analysointiin FINAS-akkreditoitua laboratoriota.
Näin toimit asbestiepäilyssä: Tunnista – Pysäytä – Ilmoita – Toimi
Kun työssä herää epäily asbestista, oikea toiminta on yksinkertaista, mutta se pitää osata etukäteen. Selkeä nelivaiheinen malli auttaa tekemään oikean päätöksen myös kiireen keskellä.
Mallin vahvuus on siinä, että se ei vaadi työntekijältä asbestin tunnistamista silmämääräisesti. Riittää, että hän tunnistaa riskitilanteen ja osaa pysäyttää työn ajoissa. Malli on Asbestiriskien tunnistaminen -verkkokurssin keskeinen toimintatapa. Kurssilla se käydään läpi käytännön esimerkein sähkö-, LVI-, kiinteistöhuolto-, rakennus- ja kunnossapitotöistä.
Neljä yleistä väärinkäsitystä asbestista
"Kyllä asbestin tunnistaa, kun sen näkee."
Ei tunnista. Asbestia sisältävä materiaali voi näyttää täysin tavalliselta. Päätöstä työn turvallisuudesta ei pidä koskaan perustaa materiaalin ulkonäköön.
"Hengityksensuojain riittää."
Ei riitä. Suojain on vain yksi osa turvallisuutta. Se ei korvaa asbestikartoitusta, ennakkoselvityksiä, oikeita työmenetelmiä eikä asbestipurkutyössä vaadittavaa pätevyyttä.
"Talo on remontoitu, joten asbestia ei ole."
Ei välttämättä pidä paikkaansa. Jos vanhoja materiaalikerroksia on jätetty uusien alle, asbesti voi olla edelleen rakenteissa.
"Asbesti koskee vain purkajia."
Ei koske. Riski on todellinen kaikille, jotka rikkovat vanhoja rakenteita – asentajista ja huoltohenkilöstöstä kotiremontoijiin.
Työnantajan muistilista
Asbestiturvallinen työpaikka rakentuu muutamasta perusasiasta:
Asbestikoulutus verkossa: perehdytys kahdessa tunnissa
Asbestiriskien tunnistaminen -verkkokurssi antaa käytännön valmiudet tunnistaa tilanteet, joissa työhön voi liittyä asbestiriski, ja toimia oikein ennen kuin altistumista tapahtuu. Kurssi käsittelee asbestin käyttöhistoriaa, terveysvaikutuksia, lainsäädäntöä ja vastuita, tyypillisiä esiintymiskohteita, riskejä eri työtehtävissä, toimintaa asbestiepäilyssä sekä henkilökohtaisia suojaimia. Esimerkit on otettu käytännön työtilanteista sähkö-, LVI-, kiinteistöhuolto-, rakennus-, vahinkosaneeraus- ja kunnossapitotöistä.
Koulutuksen asiantuntijasisältö on toteutettu yhteistyössä rakennustekniikan diplomi-insinööri Kari Parilan kanssa. Parila on sertifioitu asbesti- ja haitta-aineasiantuntija (AHA), ja hänen yrityksensä Insinööritoimisto K. Parila Oy on Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausalan liitto SAP ry:n jäsen.
Työnantajalle kurssi on tehokas tuki asbestiperehdytykseen: suorituksesta saatava todistus auttaa osoittamaan, että perehdytys on tehty. Kurssin voi suorittaa omaan tahtiin ajasta ja paikasta riippumatta, eikä se vaadi aiempaa asbestiosaamista. Kurssin suorittaminen kestää noin kaksi tuntia, ja se on saatavilla tällä hetkellä suomenkielisenä.
Koulutus on riskintunnistamis- ja perehdytyskoulutus. Se ei anna asbestipurkutyön ammattipätevyyttä eikä pätevöitä asbestikartoitusten itsenäiseen tekemiseen.