Mitä on aerosolisammutus?
Ylivoimaista paloturvaa ilman kaasua, vettä ja työlästä jälkisiivousta – lue lisää aerosolista sammutusaineena.
Sammutus voi olla tulipalon sattuessa sotkuista puuhaa, etenkin jos sammutusjärjestelmää ei ole mitoitettu suojattavaan kohteeseen oikein tai se on muutoin puutteellinen. Palovahinkojen ja myrkyllisten palokaasujen aiheuttamat vauriot ja haitat ovat sitä mittavampia, mitä pidemmälle palo ehtii levitä ennen kuin sammutusjärjestelmä puuttuu peliin.
Sammutusteknologia täytyy myös valita suojattavaan kohteeseen oikein, sillä esimerkiksi vesisammutuksella ei voi kestävästi suojata arkaa, hienovaraista ja sähköistettyä teknologiaa sisältävää tilaa tai arvokasta arkistoa. Palosuojausjärjestelmän on tarkoitus turvata suojatun kohteen sisältämä omaisuus, infrastruktuuri ja palon sattuessa mahdollisesti uhattuna olevat ihmishenget niin, että palosta aiheutuvat kokonaisvahingot jäävät mahdollisimman pieniksi. Aerosolisammutus kykenee vastaamaan tähän vaatimukseen ylivoimaisesti, arvioidaanpa asiaa sammutusteholla, sammutuksen nopeudella tai järjestelmän toimintavarmuudella.
Avaamme seuraavaksi aerosolisammutusteknologian taustaa, sen sammutusmekanismia ja toimintaperiaatetta sekä sitä, miksi aerosolisammutus soveltuu erityisen hyvin myös sellaisiin kohteisiin, joita muilla sammutusteknologioilla on vaikeaa tai jopa mahdotonta suojata. Tällaisia kohteita voivat olla erityisen ahtaat ja sokkeloiset kohteet sekä esimerkiksi sellaiset tilat, jotka sisältävät erityisherkkää tai -vaativaa laitteistoa ja joiden tuotannonkeskeytyskulut ovat palon sattuessa korkeat.
Aerosolisammutuksen syntyhistoria
Kansainvälisiä jännitteitä, konflikteja ja valtioiden eturistiriitoja sekä niihin liittyvää teknologista kilpailua synnyttävät ajanjaksot ovat usein ihmiskunnan innovaatiokyvyn huippuhetkiä. Tieteelliseen ja teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen pumpataan valtavia rahasummia, sillä teknologinen etumatka ja kilpailevien voimien ohittaminen tuo henkisen ja kuvainnollisen yliotteen lisäksi usein myös merkittäviä taloudellisia hyötyjä esimerkiksi raaka-aineiden ja maantieteellisten alueiden hallinnan kautta. Yksi ihmiskunnan historian merkittävimpiä vastakkainasettelun aikoja oli idän ja lännen, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen, sekä niiden liittolaisten välillä toisen maailmansodan jälkeen vallinnut kylmä sota. Kylmän sodan aikana kaksi ideologiaa kamppailivat keskenään, mutta konflikti oli myös taloudellinen: kapitalistinen ja kommunistinen talousjärjestelmä ottivat mittaa toisistaan. Vastapuolilla oli kuitenkin yksi selvä, yhtenevä tavoite: selättää toinen osapuoli hinnalla millä hyvänsä. Kilpailun konkretisoituma oli niin sanottu kilpajuoksu avaruuteen, jonka voittamiseksi niin idässä kuin lännessä tieteelliseen ja teknologiseen kehitykseen panostettiin valtavia resurssimääriä.
Kylmän sodan Neuvostoliitossa kehitettiin sammutusteknologiaa, joka soveltuisi erityisen vaativiin sotilaallisiin ja avaruusteknologisiin kohteisiin, joka veisi mahdollisimman vähän tilaa ja joka olisi sammutustehonsa lisäksi mahdollisimman vaaraton suojattavan kohteen lisäksi myös ihmisille. Vastaukseksi tarpeeseen syntyi kaliumsuoloihin perustuva sammutusjärjestelmä, hiukkasaerosoli. Keksintö oli mullistava: aerosolisammutusteknologia ei vaatinut ympärilleen aiempien järjestelmien tavoin mittavia sammuteainesäiliöitä tai -varastoja, itse sammute mahtui pieneen tilaan ja se oli sammutusteholtaan verraton. Kaiken lisäksi aerosolisammute ei syrjäyttänyt purkautuessaan happea, se oli laiteturvallinen ja korrosoimaton, eikä se ollut myrkyllinen.
Hiukkasaerosoliteknologia pysyi visusti rautaesiripun itäpuolella aina 1990-luvun alussa tapahtuneeseen Neuvostoliiton hajoamiseen saakka. Suurvallan luhistuttua teknologia alkoi hiljalleen levitä myös muualle maailmaan, ja siitä kehitettiin pian useita versioita myös Euroopassa. Samaan taitteeseen sijoittui ns. Montrealin pöytäkirjan laatiminen, minkä myötä 29 valtiota sekä Euroopan yhteisö allekirjoittivat otsonikerrosta heikentävien sammutusyhdisteiden valmistusta ja käyttöä rajoittavan päätöksen. 1990-luvulla kiellettiin myös Halon 1301 (bromitrifluorimetaani, CBrF3), jota käytettiin vuosikymmeniä automaattisissa palonsammutusjärjestelmissä ja käsisammuttimissa sen tehokkuuden vuoksi. Otsonikerrosta tuhoaville, halon- ja CFC-yhdisteitä eli freoneja sisältäville sammutusteknologioille oli toki vaihtoehtoja, joiden ohitse aerosolisammutus kuitenkin kiri nopeasti sammutustehonsa ja ympäristöystävällisyytensä ansiosta. Lue lisää, kuinka Presto on sitoutunut ympäristöystävälliseen paloturvallisuuteen →
Nykyään aerosolilla suojataan hyvinkin vaativia kohteita kaupan, teollisuuden ja kiinteistömarkkinoiden lisäksi myös julkisella sektorilla.
Aerosolisammutteen toimintaperiaate – kuinka teknologia toimii?
Perinteisen palokolmion mukainen malli kuvaa palamiseen tarvittavat kolme osatekijää, palavan materiaalin, hapen sekä riittävän korkean lämpötilan. Itse palamisessa tapahtuu kuitenkin myös kemiallinen, haaroittuva ketjureaktio.
Palamisen lämpöenergia katkaisee molekyylien kovalenttisia sidoksia synnyttäen reaktiivisia vapaaradikaaleja, joista tyypillisiä ovat hydroksyyli- ja vetyradikaalit. Ketjureaktio etenee ruokkien itse itseään vapaaradikaalien reagoidessa palavan aineen ja happimolekyylien kanssa synnyttäen uusia radikaaleja. Tätä vaihetta kutsutaan propagaatioksi, jossa jokainen reaktio tuottaa vähintään yhden uuden radikaalin. Ketju jatkuu ja kiihtyy – tätä kutsutaan haaroittuvaksi ketjureaktioksi.
Aerosolisammutuksen teho perustuu juuri tämän paloa ylläpitävän kemiallisen ketjureaktion katkaisemiseen. Aerosolisammute purkautuu ja sekoittuu ilmaan mikroskooppisen pieninä kaliumpartikkeleina kulkeutuen kaikkialle, minne ilmakin pääsee. Kaliumionit (K+) reagoivat palon vapaiden radikaalien kanssa hidastamalla palamista kulumatta itse ja reagoivat palon hydroksyyliradikaalien (OH-) kanssa synnyttäen kaliumhydroksidia (KOH). Sammutusreaktiossa syntynyt kaliumhydroksidi sitoo itseensä ilmassa olevaa hiilidioksidia ja vettä vapauttaen kaliumionin (K+) uudelleen. Kaliumhydroksidin sitoessa itseensä ilmassa olevaa hiilidioksidia syntyy kaliumkarbonaattia. Näin sammutuksen kemiallinen sykli alkaa uudelleen. Aerosolisammutuksen kemiallinen ketjureaktio on kuvattu alla.
Aerosolisammutuksen tyypilliset sovelluskohteet
Aerosolisammutusteknologian ylivoimainen vahvuus on sen monipuolisuus ja soveltuvuus niin kooltaan kuin vaatimuksiltaankin hyvin erilaisiin kohteisiin. Kohteen palosuojaaminen aerosolisammutusjärjestelmällä ei vaadi ulkoisia sammuteainesäiliöitä tai -varastoja, se ei vaadi putkistojen, venttiilien ja suuttimien asennusta eikä suojattavaan kohteeseen tarvitse suunnitella ja toteuttaa paineentasaus tai -poistojärjestelmää. Alla avataan aerosolisammutuksen tyypillisiä sovelluskohteita aloittain.
Energia- ja sähköinfrastruktuuri
Sähköasemien muuntajat, kytkinlaitokset, kojetaulut ja ohjauskeskukset ovat aerosolijärjestelmien tyypillisiä kohteita. Näissä tiloissa vesi tai vaahto aiheuttaisi laajat ja työläät jälkivauriot, ja hiilidioksidi olisi hengenvaarallinen huoltotilanteissa. Koska aerosolisammute leviää ilmaan hyvin pieninä partikkeleina, se vaatii oikein toimiakseen suljetun tilan. Suojattavaan tilaan sijoitettava sammuteainemäärä lasketaan aina tapauskohtaisesti, jotta purkautuneen sammuteaineen riittävä pitoisuus suojattavassa tilassa voidaan taata. UPS-huoneet (Uninterruptible Power Supply, keskeytymättömän virransyötön tila) sekä akkuvarmuusjärjestelmät ovat kasvava kohderyhmä, sillä akkupaloissa perinteiset menetelmät ovat usein alkusammutustilanteissa turhan tehottomia. Uusiutuvan energian laitoksissa aerosolijärjestelmä on usein ainoa käyttökelpoinen ja varteenotettava ratkaisu sijaintivaatimuksista ja huoltorajoituksista johtuen. Tällaisista kohteista hyvinä esimerkkeinä toimivat tuulivoimaloiden konehuoneet (nasellit) sekä aurinkopaneelistojen invertterikeskukset.
Liikenne ja ajoneuvokalusto
Joukkoliikenteen kalusto on yksi aerosolisammutusteknologian nopeimmin kasvavista sovellusalueista. Bussien, raitiovaunujen ja metrojunien moottoritilat sekä sähköiset ohjainyksiköt voidaan suojata sammutusaineyksiköillä, jotka aktivoituvat automaattisesti lämpötilan noustessa kriittiselle tasolle. Raskaan kaluston puolella kaivosajoneuvot, metsäkoneet ja rakennuskoneet ovat vaativia ympäristöjä, joissa pöly, tärinä ja ääriolosuhteet sulkevat pois monet muut vaihtoehdot. Sotilas- ja erikoisajoneuvoissa aerosolisammutus on ollut käytössä pisimpään, onhan aerosolisammutuksen syntyhistoria kytköksissä vahvasti sotilas- ja avaruusteknologiaan. Sähköajoneuvojen yleistyminen on luonut uuden kohderyhmän: EV-latausasemat ja ajoneuvovarastot tarvitsevat sammutusratkaisuja, jotka soveltuvat korkean palamislämpötilansa ja itseään ruokkivan palamisen vuoksi erityisen haastaviin akkupalotilanteisiin. Aerosolisammutusteknologiaa kehitetään jatkuvasti paremmin soveltuvaksi juuri tähän ympäristöön.
Telecom ja datakeskukset
Palvelinhuoneet ja konesalit ovat erittäin herkkiä sammutusainejäämille. Vesi tuhoaa laitteet välittömästi, ja monet kaasut vaativat tilan täydellisen tiivistämisen sekä monimutkaisen, erillisen paineentasausjärjestelmän. Aerosolisammute leviää ripeästi ja tehokkaasti myös kaapeliläpivientien ja laitetelineiden välisiin tiloihin ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Tukiasemat ja ulkolaitekaapit ovat erityinen haaste: ne sijaitsevat usein syrjäisillä alueilla ilman jatkuvaa valvontaa, jolloin automaattinen aktivointi ja pitkä varastointikestävyys ovat kriittisiä vaatimuksia sammutuksen luotettavuudelle. Hajautetut palvelinsolmut esimerkiksi teollisuuslaitoksissa tai liikenteen solmukohdissa ovat myös esimerkki luontevasta sovellusalueesta kompaktille aerosolijärjestelmälle.
Teollisuus ja prosessit
CNC-koneet, teollisuusrobotit ja automaatiolinjat sisältävät hydrauliikkaöljyä, voiteluaineita ja sähköisiä ohjausjärjestelmiä, jotka ovat paitsi paloherkkiä, myös arvokkaita. Tuotannon keskeytyminen käy usein kalliiksi, joten nopea automaattinen alkusammutus on tärkeää. Maali- ja liuotinlinjat sekä kemikaalivarastot ovat ympäristöjä, joissa räjähdysriskin hallinta on ensisijaista, ja aerosolijärjestelmät ovat näihin kohteisiin UL- ja ATEX-vaatimusten mukaisesti hyväksyttyjä tietyissä sovellusluokissa. Elintarviketeollisuudessa sammutusaineen jäämättömyys on hygieeninen vaatimus, joka rajaa muita vaihtoehtoja pois laskuista.
Merenkulku ja offshore
Merenkulku on yksi aerosolisammutuksen perinteisistä vahvuusalueista. Laivojen konehuoneet, generaattoritilat ja polttoainehuoneet kuuluvat IMO-vaatimusten piiriin, ja aerosolijärjestelmät täyttävät MSC/Circ.1270 -hyväksynnän edellytykset. Alusten alakansien ja lastitilojen suojauksessa kompakti koko ja putkistottomuus ovat merkittäviä etuja. Niin sanotut offshore-lautat, pumppausasemat ja porauslautat asettavat pitkien huoltoväliensä vuoksi korkeat vaatimukset laitteiden kestävyydelle ja luotettavuudelle, mihin aerosolisammutteen passiivinen rakenne soveltuu hyvin. Sisävesiliikenteen alukset sekä työ- ja huvivenekalusto ovat kasvava sovellusalue erityisesti sähköisen propulsion yleistyessä.
Kiinteistöt ja rakennukset
Vanhojen rakennusten sähkötilat ja LVI-konehuoneet ovat tyypillisiä kohteita, joihin sprinklerinjärjestelmän jälkiasentaminen ei ole taloudellisesti tai rakenteellisesti järkevää tai edes mahdollista. Museoiden, arkistojen ja kirjastojen kokoelmasuojaus on erityinen sovellusalue, jossa sammutusaineen jäämättömyys on ehdoton vaatimus. Pysäköintilaitosten sähkö- ja automaatiotilat, hissikuilut sekä muuntamotilat ovat kohteita, joissa aerosolijärjestelmällä voidaan täydentää muuta paloturvainfrastruktuuria. Datasuojauksen näkökulmasta myös pankkiholvit ja arvotilojen tekniset järjestelmät ovat aerosolisammutukselle soveltuvia kohteita.
Yhteinen nimittäjä
Toimialasta riippumatta aerosolisammutus soveltuu parhaiten suljettuihin tai osittain suljettuihin tiloihin, joissa:
Jälkivaurioiden välttäminen on tärkeää
Perinteinen putkistoratkaisu on mahdoton tai epätaloudellinen
Nämä vaatimukset tai niiden yhdistelmä toistuu kaikilla toimialoilla jossakin muodossa ja selittää aerosolisammutusteknologian suosion.
Presto – aerosolisammutuksen asiantuntija koko Suomessa
Presto suojaa omaisuutta ja ihmishenkiä toimittamalla aerosolisammutusjärjestelmät kokonaisratkaisuina suunnittelusta käyttöönottoon – luotettavasti, asiantuntevasti ja vaivattomasti. Noudatamme kansainvälisiä standardeja (Esim. ISO 15779, EN 15276, UL 2775) ja dokumentoimme jokaisen asennuksen käyttöönottotarkastuksineen viranomais- ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
Suunnitteluvaiheessa kartoitamme kohteen tapauskohtaisesti, huomioiden
- suojattavan tilan geometrian
- palokuorman
- kohteen käyttötarkoituksen
- sammuteaineyksiköiden sijoittelun, sammuteaineen riittävän määrän sekä järjestelmän aktivointilogiikan
Näin varmistamme, että järjestelmä täyttää sekä EN 15276 -standardin tekniset vaatimukset että vakuutusyhtiöiden ja pelastusviranomaisten asettamat ehdot.
Asennustyön suorittavat pätevöityneet asentajat, ja käyttöönotto kattaa toiminnalliset testit, henkilöstön perehdytyksen sekä täydellisen dokumentaation. Huoltopalvelumme varmistaa järjestelmän pysymisen toimintakuntoisena sammutteiden 15:n vuoden elinkaaren ajan. Preston kattava palveluverkosto takaa lyhyet toimitusajat sekä paikallisen teknisen tuen saatavuuden ripeästi myös kiireellisissä tilanteissa – kaikkialla Suomessa.
Ota yhteyttä asiantuntijaamme, kartoitetaan yhdessä paloturvatarpeesi!
Lue lisää blogistamme
Ovatko PFAS-vapaat sammuttimet yhtä tehokkaita?
Harmaa kaulus historiaan – hiilidioksidisammuttimien värivaatimus poistuu
Seinällä mutta sivussa? Hallitulla haltuunotolla pikapalopostit käyttövalmiuteen
